Tarvittavan kuorman määrä voidaan testata maksimitoistotestillä (1RM) tai useamman toiston maksimitestillä. Maksimitoistotestissä (1RM) selvitetään suurin mahdollinen kuorma jossain tietyssä liikkeessä, joka pystytään suorittamaan puhtaasti yhden kerran. Luotettavia tuloksia maksimivoimasta saadaan myös useamman toiston maksimitestistä (2RM/3RM).

RM-vastusta määriteltäessä olennaista on ymmärtää että RM-kuorma on suoritushetkeen suhteutettu muuttuva käsite.

Oletetaan että olet hyvässä voimantuotollisessa tilanteessa ottanut maastavedossa 240 kg kahdesti eli käytät tätä tulosta RM-laskelmien tekoon, tällöin RM-laskenta osuu kohdalleen kun olet samaisessa voimantuotollisessa tilassa.
Mikäli voimantuotollisesti oletkin parhaassa mahdollisessa tilassa, onkin laskennallinen 1RM suurempi, laskentasihan oli hyvässä voimantuotollisessa tilanteessa.
Mikäli oletkin vähäisemmässä voimantuotollisessa tilanteessa, tällöin laskennallinen 1RM onkin pienempi kuin hyvässä voimantuollisessa tilanteessa, puhumattakaan parhaasta tilenteesta.

Tälläiseen tilanteeseen astuu peliin dynaaminen RM-malli, mikäli RM-mallia haluaa käyttää ja aikoo sen fiksusti tehdä. Muuttuvassa RM-laskennassa on minimi, perus sekä maksimi, skaala josta otetaan laskennallinen vastus.

Skaalaa käyttävät hyväkseen myös treenaajat jotka tietävät oman lihassolujakautuman ja osaavat käyttää tietoansa hyväkseen myös RM-vastusta määriteltäessä.

Mikään ei ole parempi kertomaan tilanteesta kuin käytäntö, siispä esimerkki tulee tässä;
Samainen kaveri joka otti 240 kg;llä maasta kaksi toistoa (hampaat iloisesti irvessä ja naama punottaen) haluaa tietää millaisilla vastuksilla kannattaa lähteä tekemään 5RM-sarjaa eri tilanteissa (eli asetetaan lähtöpiste).
Parhaimmillaan kaverin kannattaa ottaa tankoon laskelmien mukaan rautaa 220 kg kun on todellinen lentokeli ja tuntuu että ois teräsmies vailla vertaa. Tavallisena päivänä kun ollaan basic-arjessa, laskelmien mukaan kaverin kannattaa pistää rautaa tankoon 207 kg. Toisaalta kaverille kävi ohraisesti, viimeisimmät yöt on nukuttu koiranunta kun puoliso on kaivanut taas sotakirveen esiin ja pomokin hengittää niskaan kun deadline häämöttää ja ylityöt puskee päälle, tossu painaa ja kypärä sumeena ollaan suihkittu päivät läpi. Siispä otetaan skaalan pienemmästä päästä ja pysytään vielä kurssissa, vastuspaino olisi tällöin laskennallisesti 193 kg.

Samainen kaveri voi myös hyödyntää samaa laskentamallia kun ohjelmassa maastaveto onkin treenin eri ajankohdassa. Viikon ensimmäisessä treenissä kaverilla maastaveto ensimmäisenä liikkeenä joten voimantuotto-ominaisuudet hyvät, siispä valitsee basic-arvon eli laskennallisesti 207 kg. Viikolla tulee myös toinen maastaveto-harjoite treeniin, mutta tuleekin treenisession loppuosassa jolloin voimantuotto-ominaisuuksien osalta ollaan jo aika heikossa hapessa, tällöin valitaan skaalan pienemmästä päästä eli 193 kg ja pysytään kurssissa.

Toisaalta löytyy myös mittaustapa kunkin hetken voimantuoton tilasta (toimii sekä vapailla painoilla että missä tahansa laitteessa);

1. Ennen ensimmäisen työsarjan aloittamista yksi kova kolmen tai neljän toiston sarja, tätä tulosta käytetään laskennan pohjana.

Käytännössä tällöin puhelimesta kannattaa löytyä RM-laskuri sopivasti auki, joko web-sivuilta tai exel-laskurina. Kuulostaa hiukan hankalalta mutta käytännössä on todella nopeaa ja helppoa, naputtelee numeraalit tauluun ja RM-listaus on valmis.

Eräs erittäin merkittävä yksityiskohta on millä suoritustekniikalla RM-vastus määritellään. Mikäli kyseessä on koko voimantuottokapasiteetin suoritus, koskee mittaus ainoastaan koko voimantuottokapasiteetin vastusmääritelmää (Power).

Mikäli halutaan testata millaista vastusta käytetään taasen hypertrofia-suoritukseen eli vain lihastyön voimantuottoa, pitää RM-määritys tehdä testillä jossa käytetään hypertrofia-tekniikkaa.